Rohkeushyppy yrittäjäksi – osa 3/3: voimavaroja muutokseen

Tässä blogisarjassa kerron rohkeushypystäni yrittäjäksi. Toivon, että myös sinä saat siitä voimavaroja omaan muutokseen. Olethan jo lukenut ensimmäisen 1/3 ja toisen 2/3 osan.

Rohkeushypystäni yrittäjäksi on kulunut nyt reilu puoli vuotta. Sain aika nopeasti huomata, että huhtikuinen irtisanoutuminen oli vain yksi monista rohkeista askeleista ja hypyistä, joita saisin ottaa. Millaisia tapahtumia ja tunteita tähän ensimmäiseen puoleen vuoteen on mahtunut? Mitä on siis odotettavissa, kun hyppää rohkeasti muutokseen? Tapanani on keskittyä positiiviseen, rehellisyyttä unohtamatta. Mennään siis samalla kaavalla myös nyt.

Uusia versoja

Jos muutoksen ajankohtaan voisi vaikuttaa, yksi neuvo olisi ehdottomasti tämä: ajoita muutos kevääseen. On hieman helpompaa kestää epävarmuutta ja fiilistellä elämänmuutosta kevään puhjetessa kukkaan, auringon paistaessa, lintujen laulaessa ja päivän pidetessä. Energiaa oli minullakin vaikka muille jakaa, ja vapauden tunteeni kukoisti yhdessä luonnon kanssa. Mökkitoimistoni täyttyi luonnoslehtiöistä ja käsitekartoista, kun luova suunnittelu yritykseni nimestä, visuaalisesta ilmeestä, visiosta, missiosta, palveluista (vain osan yrityksen perustamisen työtehtävistä mainitakseni) kävi kuumana. Mökki ja sen kaunis luonto oli mitä parhain ympäristö vanhan taakse jättämiseksi ja uuden luomiseksi. Oma uudistumisprosessini kulki yhtämatkaa ympäröivän luonnon kanssa niin konkreettisesti kuin symbolisestikin: raivasin kukkapenkistä vanhat, tummuneet ja raskaat lehdet tehdäkseni tilaa uusille, pienille, vihreille versoille, jotka täyttivät kevään edetessä maan.

Vietin muuten ensimmäistä kevättä uudessa mökissämme ja minulle oli täysi arvoitus, millaisia kukkia ja kasveja mullasta nousee. Täysin sama ajatus kuvasti oman yritykseni suunnittelua: eriväriset ja -muotoiset kukat olivat kuin kaikki ne kymmenet ideat, jotka versosivat päästäni. Tämä oli viimeistään se hetki, kun olin valmis allekirjoittamaan kaikki luovuudesta ja innovoinnista oppimani asiat – sinun tulee katkaista arjen rutiinit ja mennä uuteen ympäristöön saadaksesi uusia ja raikkaita ideoita.

Kuuntele hiljaisuutta

Toinen tärkeä voima, jonka luonto antoi, oli sen hiljaisuus. Kun kävelet metsässä tai istut laiturin nokassa omien ajatustesi kanssa, kuulet sydämesi äänen. Ensin kuiskailu on hentoa ja sille tulee herkistää kaikki aistit. Mutta kun opit kuuntelemaan sisäistä ääntäsi ja intuitiotasi, tavoitat sen yhä helpommin myös arjen pyörteissä. Tähän uskon koko ajan kasvavan meditointi- ja mindfulness -buumin pohjautuvan. Ihmiset tarvitsevat hiljaisuutta voidakseen hyvin ja kun aina ei ole mahdollista muuttaa mökille tai tai mennä metsään, erilaisilla harjoituksilla voit hakea hiljaisuudesta voimaa melkein missä tahansa.

Itseluottamus ratkaisee onnistumisen

No entäs sitten se rehellisyys. Eihän se nyt voinut pelkkää tanssia olla, vaikka kevät ja kesä olivatkin käden ulottuvilla. Sitten koittaa pitkä ja pimeä syksy – “Mites nyt suu pannaan?”, kyselevät suomalaiset.

Olen miettinyt useasti tämän puolen vuoden aikana, mikä on se voima ja tunne, joka pitää minut järjissään ja saa jatkamaan. Mistä tulee se loputon usko ja luottamus siihen, että olen tehnyt oikean ratkaisun ja onnistun. Uskon tuon voiman olevan itseluottamus, joka on kokemukseni mukaan lähes kaiken elämässä onnistumisen ja epäonnistumisen taustalla. Kun sinulla on realistinen ja positiivinen suhtautuminen itseesi kaikkine puolinesi, voit saavuttaa elämässäsi ihan mitä ikinä keksitkin unelmoida. Itseluottamus rakentuu siitä, että tunnistat vahvuutesi ja osaat suunnata ne sinulle tärkeisiin asioihin. Sinun tulee myös myöntää heikkoutesi, kehittää niitä riittävässä määrin ja mikä tärkeintä, hyväksyä loput osaksi sinua. Tästä kumpuaa myös kyky myöntää haavoittuvuutensa ja keskeneräisyytensä. Terveestä itseluottamuksesta kumpuaa tasapaino, luottamus ja rohkeus. Rohkeus olla oma itsesi ja toteuttaa juuri niitä unelmia, joita varten sinä synnyit tähän maailmaan.

Ja kyllä, myönnän heti, että itseluottamus on ollut koetuksella monesti kuluneen puolen vuoden aikana. Kaikista yrityksen perustamiseen liittyvistä töistä selviytyminen, asiakkaiden hankinta, omien ajatusten paljastaminen maailmalle, toimeentulo, ideoiden täytäntöönpano, itsensä johtaminen 24/7… On ollut hetkiä, jolloin sitä itseluottamusta ja uskoa tulevaan saa kaivella hetken ja syvemmältä. Hyvät uutiset ovat kuitenkin siinä, että aina se on löytynyt. Tämän tiedän johtuvan siitä, että teen joka hetki töitä niiden asioiden äärellä, jotka koen tärkeiksi. Henkilökohtainen missioni on tehdä maailmasta parempi paikka yksi kohtaaminen kerrallaan ja Rohkeushypyn missio on valmentaa yrityksistä ja ihmisistä tulevaisuuden kestäviä –  antaa konkreettisia keinoja pärjätä jatkuvien muutosten ja niiden tuoman epävarmuuden keskellä hyvinvoivina ja tasapainoisina. Ja kun jokainen, välillä vaikea, ärsyttävä tai muutoin heikkouksiini menevä työtehtävä on tehty tämän asian puolesta, selviän siitä.

Sinua tullaan testaamaan

Mielenkiintoisimpina olen kokenut ne hetket, kun unelmaani testataan. En tiedä onko sattumaa, mutta tämän puolen vuoden aikana eteeni on päätynyt useamman kerran tilanne, joka houkuttelee tarttumaan siihen. Esimerkiksi aikaisemmin “unelmatyökseni” luokittelemani työpaikkailmoitus. Ajatukseni menevät silloin suunnilleen näin: “Olisiko sittenkin helpompaa mennä takaisin vakityöhön? Saisin kaipaamani työyhteisön ja energiaa joka päivä kohtaamistani ihmisistä. Olisi taas esimies, joka katsoisi perääni ja kyselisi tavoitteideni perään. Ei tarttis ihan kaikkea tehdä itse.” Ja sitten, sydän kuiskaa: “Teitkö sä todella tän kaiken vaan luovuttaakses?” No en hitto vie tehnyt! Kyllä tämä kortti katsotaan loppuun asti – ja sitähän ei toki kukaan tiedä, milloin se loppu on. Mutta eihän elämässä yleensäkään ole mitään takeita huomisesta.

Voima löytyy sisältäsi

Suurin taito, jonka me ihmiset tarvitsemme, on kyky sietää jatkuvien muutosten tuomaa epävarmuutta. Ja kokemukseni mukaan tämä on mahdollista vain silloin, kun luotat itseesi ja tulevaan. Kaikista tärkein kysymys onkin: “Mistä sen luottamuksen oikein voi hankkia?” No se rakkaat ystävät löytyy vain ja ainoastaan sinusta itsestäsi. Ja tällä matkalla sinua auttaa Reetta ja Rohkeushyppy.

Hyppää rohkeasti matkaani, Reetta

P.S. Alkuvuonna 2018 starttaa Rohkeushypyn kaikille avoin Voimavaroja muutokseen -valmennus. Jos haluat olla ensimmäisten joukossa kuulemassa tästä, jätä yhteystietosi sähköpostiini reetta(at)rohkeushyppy.fi otsikolla “Voimavaroja muutokseen”

Tutustu Rohkeushypyn yritysvalmennuksiin
Kaipaatko voimavaroja arkeen, tutustu henkilökohtaiseen valmennukseen
Lue lisää valmentajasta – Rohkea Reetta

Seuraa Rohkeushyppyä Facebookissa ja Instagramissa

Hyppää rohkeasti matkaani!

Rohkeushyppy yrittäjäksi – osa 2/3: voimavaroja muutokseen

Tässä blogisarjassa kerron rohkeushypystäni yrittäjäksi. Toivon, että myös sinä saat siitä voimavaroja omaan muutokseen. Olethan jo lukenut ensimmäisen osan 1/3.

Okei, hyppäsin. Irtisanouduin vakituisesta työstä näinä epävarmoina aikoina. Rohkeaa, sanoivat useimmat. Hullu, miettivät toiset. Typerää, näkyi osan katseesta.

Mikä oli oma päällimmäinen tunteeni? Vapaus – älytön, innostava, energisoiva ja ällistyttävä vapauden tunne.

Vapautta elää jokainen hetki arvojensa mukaisesti

Olen törmännyt tähän koko elämäni ajan. Kun mietin minua motivoivia asioita, vapaus nousee aina ensimmäisenä mieleeni. Se on sinänsä hieman ristiriitaista, sillä olen elämässäni hyvin sitoutunut ihminen. Sitoutunut mieheeni, perheeseeni, ystäviini, työhöni – ja kaikkeen siihen, mikä on merkityksellistä minulle. En ole todellakaan mikään reppureissaaja-henkinen maailmanvalloittaja. Ja kuitenkin, kun tein tehtävää, jossa pohditaan omia tärkeitä arvoja, ensimmäisenä paperilla luki taas vapaus. Teki mieli laittaa paperi piiloon. Eihän perheellinen ihminen voi näin ajatella. Tehtävä jatkui ja seuraavaksi arvot laitettiin tärkeysjärjestykseen. Siinä kohtaa läheiset ihmiset, rakkaus, yhteisöllisyys ja muut minulle tärkeät asiat jättivät kuitenkin vapauden kirkkaasti taakseen. Tulin todella uteliaaksi, mitä vapaus siis minulle oikein tarkoittaa. Lähdin tutkimaan tätä lisää syventävän harjoituksen avulla. Tämä oli mielenkiintoinen tutkimusmatka ja tulos, josta on toivottavasti hyötyä myös sinulle.

Vapaus merkitsee minulle sitä, että voin tehdä jokaisella hetkellä omasta mielestäni parhaan ratkaisun.

– Parhaan minulle, muille ja koko maailmalle. Vapaus ei ollutkaan jotain itsekästä seikkailua maailman ääriin, vaan vapautta elää jokainen hetki elämästään omien arvojensa mukaisesti.

Uskon tämän olevan asia, joka koskettaa ihmisiä laajemminkin. Esimerkiksi organisaatioissa ihmisten tulee tehdä asioita tietyllä tavalla, koska niin on joku joskus päättänyt. Tulee täyttää raportti tämä ja dokumentti tuo, koska se nyt vaan menee niin.  Jos omaa työtään koskevaan pieneenkin päätöksen tulee kysyä aina lupaa, tulee siitä väkisinkin hankalaa ja aikaa vievää. Jossain vaiheessa kiinnostus oman työn kehittämiseen saattaakin lopahtaa kokonaan.

Kun nyt yrittäjänä haluan kehittää omaa työtäni; palveluani, konseptiani, verkkosivujani, kirjoittaa blogin, tehdä some-postauksen, voin tehdä sen heti enkä sitten joskus. Ja jos päätös on iso ja kaipaa muiden osallistamista ja apua, ympärilläni on arvokas joukko sparraajia, joiden puoleen voin kääntyä. Minun työtäni koskevan päätöksen saan kuitenkin tehdä minä itse. Ja näin koen olevani vapaa tekemään sillä hetkellä parhaan ratkaisun itseni, muiden ja koko maailman puolesta. Aika ketterää sanoisin. Ja mikä parasta, aikaa säästyy moneen muuhun tärkeään asiaan työssä ja elämässä. Tätä ketteryyttä on täysin mahdollista lisätä myös työelämässä, kun ihmisiin luotetaan ja annetaan vastuuta kuhunkin tilanteeseen sopivin suurin mahdollinen määrä.

Vapaus ja vastuu – on otettava molemmat

Jokainen tietää, että valta tuo vastuuta, niin tekee myös vapaus. Vapaus tehdä valintoja tuo sinulle myös vastuun päätöksistäsi. Mutta tiedätkö mikä tässä on parasta? Kun sinulla on vapaus tehdä päätökset oman arvomaailmasi mukaisesti, sinä seisot niiden takana vielä huomennakin. Ja (jos) kun muut arvostelevat päätöstäsi, tiedät silloinkin sen olleen juuri oikea päätös, sillä haluan uskoa:

Jos se on tärkeää sinulle, sen täytyy olla tärkeää maailmalle.

Luota siis itseesi, kuuntele sydäntäsi ja seuraa rohkeasti sen hentoja kuiskauksia.

Rohkeutta päivääsi, Reetta

Viimeisessä osassa (3/3) kerron lisää tapahtumista ja tunteista, jotka ovat mahtuneet muutoksen jälkeiseen puoleen vuoteen. Se julkaistaan perjantaina 8.12. Lue osa 1/3 tästä.

Tutustu Rohkeushypyn yritysvalmennuksiin
Kaipaatko voimavaroja arkeen, tutustu henkilökohtaiseen valmennukseen
Lue lisää valmentajasta – Rohkea Reetta

Seuraa Rohkeushyppyä Facebookissa ja Instagramissa

Hyppää rohkeasti matkaani!

Rohkeushyppy yrittäjäksi – osa 1/3: voimavaroja muutokseen

Tässä blogisarjassa kerron rohkeushypystäni yrittäjäksi. Toivon, että myös sinä saat siitä voimavaroja omaan muutokseen.

Olen aina nauttinut työn tekemisestä, siis oikeasti nauttinut. Olen tekijä, joka pistää hihat heilumaan. Totta kai suunnittelu kuuluu prosessiin, mutta sen vaiheen jälkeen seuraa toteutus. Palkkatyössä säännöllisesti 16-vuotiaasta asti, parhaimmillaan kolme eri työtä samaan aikaan opiskelujen ohessa ja viimeiset 4,5 vuotta unelmatyössä kansainvälisen konsernin viestinnässä. No mitäs sitten tehdään? Hypätään yrittäjäksi.

Tähän ratkaisuun päädyin huhtikuussa 2017, noin puoli vuotta sitten. Päätöstä edelsi pitkä prosessi, vaikka hyppy saattoi ulkopuolelle näyttäytyä hyvinkin nopeana liikkeenä. Olen aina ollut yrittäjähenkinen eli tehnyt töitä kelloon katsomatta ja rakkaudesta lajiin: ihmisiin, vuorovaikutukseen ja viestintään. Olen myös aina tiennyt, että joskus minusta tulee yrittäjä. Sitä en vain tiennyt kovin montaa päivää etukäteen, koska se ‘joskus’ on. Jos totta puhutaan, lopullinen päätös syntyi sunnuntaita, kun maanantaina irtisanouduin vakityöstäni.

Mitä päätös yrittäjyydestä vaati?

Uuden oppiminen ja jatkuva kehittyminen on aina motivoinut minua. Olenkin ottanut tasaisin väliajoin tsekkauksia omassa elämässäni siitä, missä olen nyt ja mihin haluan mennä. Todella tärkeä osa tätä prosessia on ollut myös sen selvittäminen, kuka minä oikein olen, mitä osaan, mistä nautin ja missä asioissa haluan seuraavaksi kehittyä.

Omalle kohdalle jonkin muotoinen identiteettikriisi osui noin 35-vuotiaana ja jälkeenpäin ajateltuna syy oli varmasti hyvin perinteinen. Annoin muiden ihmisten määritellä liikaa sitä, kuka olen ja mitä osaan. Yritin mahtua muottiin, joka ei ollut minun kokoinen ja muotoinen. No itseluottamushan siinä menee, ja kun näin käy, tulee elämästä pakollista suorittamista. Koko ajan pelkää virheitä ja tekeminen hyytyy rutiineissa pysymiseen. Tämä oli iso kolaus kaltaiselleni tehtävään kuin tehtävään rohkeasti tarttuvalle tekijälle.

Samaan aikaan sattumalta (mikäli elämässä nyt mikään on sattumaa) eteeni osui NLP-valmennus, josta lähdin hakemaan työkaluja puhtaasti oman ammattitaitoni kehittämiseen viestinnän ja vuorovaikutuksen saralla. Lisää työkaluja pakkiin, jotta voisin työssäni auttaa ja valmentaa muita vielä paremmin. Niinhän siinä sitten kävi, että tulikin autettua itseään. Tuon intensiivisen puolen vuoden jakson aikana kävimme läpi konkreettisia menetelmiä ja harjoituksia, joilla lisätään omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä päästetään irti negatiivisista ja kuormittavista uskomuksista itsestään. Ja kuin varkain itsetuntoni ja minäkuvani eheytyivät matkan varrella. Tuntui, että olin taas oma itseni ja olo oli entistä varmempi. Tiesin nyt, kuka olin ja missä ovat omat vahvuuteni. Suurin oppi taisi kuitenkin olla tämä: koska et lopulta voi vaikuttaa muiden ihmisten käytökseen tai elämän tuomiin tapahtumiin, ainoa keino on on ottaa peili käteen ja tehdä tarvittavat muutokset itsensä kanssa. Analyyttisenä pohdiskelijana ja itsensä kehittäjänä peiliä oli kyllä tullut ennenkin tuijoteltua, mutta vasta käytännönläheiset harjoitukset saivat tarvittavat muutokset aikaan myös tunnepuolella. Konkreettisen toiminnan naisena ihastuinkin heti alkuun siihen lupaukseen, että kaikki kyllä tietävät, mitä muutoksia pitäisi tehdä, NLP antaa työkalut siihen, miten muutokset tehdään.

Seuraavaksi on aika luonnollista, että katse kääntyy ympäristöön. Olenko siellä paikassa, jossa voin antaa parhaani? Saako ympäristöni minut kukoistamaan? Voinko toteuttaa täällä omaa elämäntehtävääni ja unelmiani? Toisille kyse on yksityiselämän muutoksesta, toisille työympyröiden päivittämisestä. Olen aina hakenut urakehitystä ja vaihtanut työelämässä kohti entistä haastavampia ja mielenkiintoisempia tehtäviä tasaisin väliajoin. Usein puhutaan muutosjohtajista, itse koen olevani muutostyöntekijä. Saavuin usein keskelle organisaatiomuutosten myllerrystä, jota parhaani mukaan ammattitaidollani sujuvoitin. Ja kun asiat hieman tasoittuivat, koin että tehtäväni on suoritettu ja oli aika vaihtaa uusien myllerrysten pariin. Olenkin usein miettinyt, että kyllä elämää voisi varmasti helpomminkin elää, mutta kun sattuu motivoitumaan ja syttymään haasteista, olkoon tämä minun polkuni.

Tällä kertaa huomasin kuitenkin, että työpaikan mahdollinen vaihtaminen ei enää ollut ratkaisu. Minulla oli edelleen sopivasti haasteita ja mielenkiintoisia työtehtäviä silloisessa työpaikassani ja koin, ettei mahdollinen työpaikan vaihtokaan toisi tarvittavaa muutosta. Intohimoni oli kääntynyt yhä vahvemmin muiden valmentamiseen ja auttamiseen. Siihen, että voisin ammentaa monen vuoden kokemustani muiden hyväksi isommassa mittakaavassa. Kartoitin hetken olemassa olevia valmennustaloja, mutta toinen vahva voima veti minua kohti jotain täysin omaa. Olin jotenkin siinä pisteessä elämääni, että oli tullut aika lähteä viemään omia arvoja, omaa visiota ja omia ajatuksia maailmalle. Oli tullut aika testata omien siipien kantavuutta, kävi miten kävi.

Quit hiding your magic, the world is ready for you -Danielle Doby

Mistä tiesin milloin on oikea hetki?

Tämä on varmasti kysymys, joka mietityttää eniten kaikkia ihmisiä, jotka ovat suuren muutoksen äärellä. Mistä voin tietää, koska on oikea aika muutokselle? Milloin minulla on tarpeeksi rohkeutta ottaa ratkaiseva askel, kun tulevaisuudesta ei ole mitään takeita. Ja mitä, jos askel meneekin väärään suuntaan – onko peruutusnappia olemassa?

Itse koen, että koko muutosprosessi ja huolellinen valmistautuminen ovat äärimmäisen suuressa roolissa. Olisi hölmöä vain spontaanisti ottaa loparit tai ero, jos ei ole käsitellyt asiaa ensin mielessään ja käynyt huolella läpi vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia seurauksia. Muutostarpeen havaitsemisesta meni noin puoli vuotta päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. Ja tuon päätöksen syntymisestä meni vielä toiset puoli vuotta muutoksen toteuttamiseen.  Jälkeenpäin katsottuna prosessi sisälsi erilaisia steppejä, jotka veivät minua aina lähemmäs päämäärää. Yksi iso steppi oli tietenkin taloudellinen puoli. Tämä on ehkä yksi konkreettisin ihmisiä pidättelevä tekijä, kun he miettivät isoja muutoksia elämässään. Kun itselleni varmistui yksi jatkuva asiakkuus, josta saisin niin sanotun perustoimeentulon, olin valmis hyppäämään. Järkevä täytyy siis kaikessa rohkeudessaan olla. Ja vaikka osa minusta uskoo asioiden aina järjestyvän, on huolellinen suunnittelu tae siitä, ettet menetä järkeäsi päätöksen tehtyäsi. Koska paikkoja sen epäilylle kyllä tulee, usko pois.

Mennään hetkeksi puoli vuotta taaksepäin siihen hetkeen kun irtisanouduin. Mikä oli päällimmäinen tunne h-hetkellä? Yllättävää kyllä, se oli ääretön rauhan tunne. Päättäväisyys, luottamus ja usko siihen, että kyllä kaikki järjestyy.

Rohkeutta päivääsi, Reetta

Seuraavassa osassa (2/3) kerron lisää hetkistä ja tunteista heti suuren muutoksen jälkeen. Se julkaistaan maanantaina 4.12.

Tutustu Rohkeushypyn yritysvalmennuksiin
Kaipaatko voimavaroja arkeen, tutustu henkilökohtaiseen valmennukseen
Lue lisää valmentajasta – Rohkea Reetta

Seuraa Rohkeushyppyä Facebookissa ja Instagramissa

Hyppää rohkeasti matkaani!